Taustojen tutkiminen auttaa sekä opiskeluissa että jatkossa uraohjauksessa. Valitettavan usein nuori lähtee opiskelemaan vailla uraohjauksen antamaa käsitystä siitä, mihin hän oikeasti on menossa kenties loppuiäkseen. Uraohjaajilla on käytössään myös erilaisia ohjauksen työvälineitä ja toimintatapoja, joista ohessa on yksi varsin nokkela keino.
SWOT-analyysin avulla voidaan kuvata omia vahvuuksia ja heikkouksia sekä käsityksiä opiskelun mahdollisuuksista ja uhkista. SWOT-analyysin avulla opiskelijat saadaan miettimään ko. asioita heti opintojen alussa ja se toimii myöhemmin apuvälineenä ohjaustilanteissa.
Usein on hankalaa rajata mikä on opiskelijan taustaa ja kokemusta ja mikä taasen on opiskelijan oman mielenkiinnon herättämää toiminnallisuutta. Erilaiset katalogit ja lehdet toimivat ajatusten herättämisen ja työmarkkinoiden seuraamisen välineenä, vaikka niitä ei luotauksessa ja tausta/suunnitelma analyysissä läpi käytäisikään.
Ellei opettaja voi asiaa suoraan saada selville kysymällä kaavakkeella tai haastattelussa, pitää meillä olla tuntosarvet havaitaksemme joukosta nyt tai aiemmin koulukiusatut ja luki- yms. oppimisvaikeuksista kärsivät. Oppiminen voisi vihdoin olla merkityksellistä, jos oppimisen tiellä olleisiin esteisiin osattaisiin suhtautua luontevasti ja tarvittavilla tukitoimilla.
Opiskelijan oma mielenkiinto ja muut alaan vaikuttavat tekijät olivat vielä 90-luvun opinto-ohjauksessa täysin tuntemattomia käsitteitä. Jos lähdet ametsuun, heität hyvästit hyvälle tulevaisuudelle. Kauppikseen eivät mene muut kuin lukihäiriöiset. Lukiosta eväät korkeakouluun ja elämään. Sama opo ei ollut lukion jälkeen vastassa opiskelijaa, jolla oli kourassa 6 keskiarvolla oleva päästötodistus ja C:n paperit. Rami oli jo tuossa vaiheessa ottanut ensimmäiset kunnon urakkapörröt lvi-asentajana ja tienasi vuositasolla enemmän kuin tuo opo. Minä olen melkein valmis tradenomi. Ilmeisesti (ja ennenkaikkea meidän tulevien omaishoitajien onneksi) ajat ovat muuttuneet.
VastaaPoista