Äänettömällä ammattitaidolla tarkoitetaan sellaisia työssä tarvittavia taitoja, jotka ilmenevät käytännöllisenä tai toiminnallisena tietona, joka on osa työn kokonaishallintaa, mutta joka ei välttämättä ole tiedostettua.
Ammattilaisilla on käytössään kahdenlaista tietoa, formaalia eli täsmällistä ja informaalia eli äänetöntä arkitietoa. Formaali tieto voidaan ilmaista numeroin, käsikirjoin tai yleispätevinä periaatteina. Formaalista tietoa voidaan kritisoida ja siitä voidaan keskustella. Informaali eli arkioppiminen ja -osaaminen on usein piiloutunut yksilölliseen kokemukseen. Se sisältää vaikeasti sanoiksi puettavia tekijöitä. Opettajan on työelämää seuraamalla ja sieltä konsultointia imemällä pyrittävä lisäämään informaalin osaamisen määrää opiskelijoiden keskuudessa kaikin keinoin. Täsmällisen ja äänettömän tiedon sopivalla suhteella on mahdollista kehittää opiskelijoista todellisia ammattilaisia.
Hiljaisen tiedon, äänettömän ammattitaidon, ongelma on tosiaan sen siirtämisen vaikeus yksilöltä toiselle. Sitä on vaikea kuvailla ja dokumentoida, se on varastoituneena kokeneisiin työntekijöihin muurarin telineillä ja tehdassaleissa. Tacit knowledgen guru Ikujiro Nonaka on luokitellut hiljaiseen tietoon myös intuitiot, persoonalliset oivallukset ja ammatillisen vainun. Tuo "ammatillinen vainu" on mielestäni tässä ydintä. Kaikista ei tule mestareita joka lajissa, vaikka kuinka hyvin opettaisi.
VastaaPoista